Tuntuupa tuo vanha sanonta vieläkin paikkansa pitävän. Kevät alkaa saapua ja lumet ovat pääosin sulaneet. Lasten kanssa on kurjaa ulkoilla, sillä pihamaa on osin kuraista lillinkiä ja osin vesilammikkoa. Lapset kyllä olisivat innolla menossa läträämään kuraan ja veteen, mutta olemme yrittäneet kuitenkin pysyä kuivana ja suht puhtaana ja tehneet pieniä kävelyretkiä.

Täällä on taas vaihteeksi hamstrattu enemmän lankaa kuin on kulutettu. Eräs paikallinen kangaskauppa on pikkuhiljaa lopetellut langan myyntiä ja on myynyt varastoaan pois 40 % alennuksella. Huomaan pikkuhiljaa kantaneeni taas aikamoisen kasan lankaa tähän huusholliin.

Ensiksikin olen näköjään pari kerää kerrallaan pelastanut hyvään kotiin alelaarista kokonaisen kilon Regian sukkalankaa. Mukaan on myös eksynyt muutama kerä Brazilia pörrölankaa. Tämähän on kuin olisi ostanut optioita tai pannut rahaa pankkiin - todellinen sijoitus tulevaisuuteen.

Tässä maistiaisina muutama kerä sekalaista seurakuntaa. Onneksi useimmilla näillä on tukenaan tuntuva määrä saman lankaperheen jäseniä komeroitteni kätköissä, joten kenellekkään ei tulee liian yksinäistä. Joillakin on jopa erivärisiä serkkuja mukanaan...

Jostakin syystä olen taas sortunut myös ale-mohair ostoksille. Violetti sopii omaan värikarttaani ja vaalea punainen/persikka? miellyttää meidän Isosiskoa. Langantarkkailijallamme on muuten ensimmäinen juoksuaika (siis kauniisti sanottuna) ja mouruamista on nyt kestänyt viikon. Välillä sillä on ollut vauhtia melkoisesti kun on pitänyt vahdata kyliltä ilmestynyttä oranssipunaista sulhasehdokasta kaikista mahdollisista ikkunoista. Ensi viikolla päästään tapaamaan eläinlääkäriä leikkauksen merkeissä. Vihdoinkin!

Pikkuveljen neuletakki on nyt tässä vaiheessa elikkä pitäisi sommitella vetskari nätisti paikoilleen. Miksi oi miksi, en koskaan tajua vaatteita neuloessani huomioida saatavilla olevien vetoketjujen pituutta. Nyt 50 cm:n vetskari on tähän aivan liian lyhyt ja 55 cm:n vetskari jonkun verran liian pitkä.

Ai niin, tunnustan. Prismassa oli taannoin osta pois -päivät. Saattoipa olla niin, että siellä oli myöskin lankoja myytävänä ja voipi myös olla, että aivan minun näköisen henkilön nähtiin hipelöivän niitä kaihoisasti. Ehkäpä ostinkin muutaman kerän Oliviaa vaalean sinisenä, punaisena ja valkoisena. Ehkäpä kävin siellä neljä kertaa. Mutta se kyllä on panettelua, että niitä olisi 2 kg. Jätinhän minä toki muutaman kerän toisillekin.